Yritykset liikenteen sähköistymisen eturintamassa: Mahdollisuudet ja haasteet

Kuljetusalan sähköistyminen – Mahdollisuus vai uhka yrityksille?

Sähköistymistä edistetään sekä EU että kansallisella tasolla vauhdilla, mutta kuinka kannattavaa se on yrityksille? Tämä kysymys jakaa mielipiteitä erityisesti raskaan liikenteen ja teollisuuden aloilla, joissa siirtymä sähköisiin vaihtoehtoihin ei ole yhtä suoraviivaista kuin henkilöautojen kohdalla.

Yhtälö on haasteellinen, kun otetaan huomioon kaluston uudistamiseen vaadittavat suuret investoinnit, latausinfrastruktuurin puutteet ja lainsäätäjien asettamat velvoitteet sähköisten palveluiden käytössä kuljetuspalvelujen hankinnassa. Ja lakien ja asetusten vaatima siirtymä on jo käynnissä mutta sen voidaan todeta todella haastavan yrityksiä ratkaisemaan ongelmia nopeaan tahtiin.

Tämä artikkeli on osa kolmen artikkelin sarjaa, jossa käsittelemme liikenteen sähköistymistä laajasti eri näkökulmista:

• Ensimmäisessä artikkelissa käsittelimme sähköistymisen kehitystä ja lainsäädäntöä Suomessa ja EU:ssa: ”Sähköistyvä liikenne osa 1: Lainsäädäntö Suomi ja EU tänään” 
• Tässä toisessa osassa keskitymme erityisesti liikenteen sähköistymisen vaikutuksiin eri sektoreilla, kuten kuljetusliikenteessä, taksiliikenteessä sekä rakennus- ja metsäkoneiden parissa.
• Viimeisessä artikkelissa tarkastelemme sähköistymisen vaikutuksia kuluttajille: ”Sähköistyvä liikenne osa 3: Mitä muutos tarkoittaa kuluttajan arjessa?”

Kuljetusliikenteen sähköistyminen: Uudet mahdollisuudet ja haasteet

Kuljetusliikenne on yksi sektoreista, joissa sähköistyminen kohtaa suuria haasteita, mutta myös merkittäviä mahdollisuuksia. Sähkökuorma-autot ja -pakettiautot ovat alkaneet yleistyä erityisesti kaupunkijakelussa, missä lyhyet matkat ja toistuvat pysähdykset tekevät sähköstä ihanteellisen vaihtoehdon. Kuitenkin pitkän matkan raskasliikenteessä sähköistyminen on vielä kehitysvaiheessa. Yritykset, jotka pystyvät hyödyntämään sähköisen kaluston edut, kuten alhaisemmat käyttökustannukset ja vähentyneet päästöt, voivat saada merkittävän kilpailuedun.

Elokuussa 2021 voimaan tullut laki ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista velvoittaa julkisia hankintayksiköitä, kuten kuntia ja valtion virastoja, ottamaan huomioon hankittavien ajoneuvojen ympäristöystävällisyyden.

Tämä laki, joka toteuttaa EUClean Vehicle Directive -direktiivin, edistää nolla- ja vähäpäästöisten ajoneuvojen käyttöä julkisissa hankinnoissa. Tämä asettaa uusia vaatimuksia myös palveluntarjoajille, joiden on kyettävä tarjoamaan ympäristöystävällisiä ja energiatehokkaita kuljetuspalveluita.

EV Mobile HeavyDuty -palvelu tarjoaa yrityksille ratkaisun, jonka avulla kalustoa voidaan hyödyntää täysimääräisesti ilman latausinfrastruktuurin rajoituksia, varmistaen valmiuden tuleviin vaatimuksiin ja kilpailutuksiin.

Taksiliikenne ja sähköistyminen: Miten sääntely vaikuttaa?

Taksiliikenne on sektori, jossa sähköistyminen on jo pitkällä. Monet kaupungit ympäri maailmaa, mukaan lukien Helsinki, ovat asettaneet tiukkoja sääntöjä taksien päästöjen vähentämiseksi, mikä on ajanut alan siirtymään sähköisiin ajoneuvoihin. Sähköautojen alhaisemmat käyttökustannukset ja vähäpäästöisyys ovat tehneet niistä houkuttelevan vaihtoehdon taksiyrittäjille. Kuitenkin haasteita, kuten latausinfrastruktuurin riittävyys ja sähköautojen korkeammat hankintahinnat, on vielä ratkaistavana.

Rakennus- ja metsäkoneet: Sähköistyminen teollisuuden aloilla

Rakennus- ja metsäkoneiden sähköistäminen on ollut teknologisesti haastavaa, mutta kehitystä tapahtuu nopeasti. Erityisesti kaupunkialueilla, joissa meluhaittojen ja päästöjen vähentäminen on tärkeää, sähköisten koneiden kysyntä kasvaa. Vaikka täyssähköiset ratkaisut eivät vielä ole täysin syrjäyttäneet perinteisiä polttomoottoreita, hybriditeknologiat ja osittain sähköistetyt ratkaisut ovat yleistymässä.

Merkittävä haaste sähköistymisen edistämisessä rakennus- ja metsäkonealalla on edelleen yhtenäisten standardien puute. Tällä sektorilla sähköisten ajoneuvojen ja laitteiden tekniset vaatimukset ja standardit eivät ole vielä yhtä vakiintuneita tai laajalle levinneitä kuin esimerkiksi henkilöautojen osalta. Tämä aiheuttaa merkittäviä haasteita etenkin sähköjärjestelmien ja akkuteknologioiden integroinnissa.

Yhtenäisten standardien puuttuminen hidastaa merkittävästi laitteiden kaupallistamista ja käyttöönottoa, koska jokainen laite saattaa vaatia erillisiä ratkaisuja esimerkiksi akun koon, latausliittimien, ja muiden komponenttien osalta. Tämä nostaa kustannuksia ja pidentää laitteiden markkinoille saapumisen aikaa. Standardien kehittäminen ja käyttöönotto voisivat kuitenkin merkittävästi nopeuttaa sähköisten koneiden käyttöönottoa tarjoamalla yhteensopivampia ja kustannustehokkaampia ratkaisuja teollisuuden tarpeisiin.

Näiden haasteiden voittaminen vaatii yhteisiä ponnisteluja teollisuuden toimijoilta, jotta voidaan luoda standardeja, jotka ovat laajasti sovellettavissa erilaisiin koneisiin ja laitteisiin. Tämä auttaisi alan toimijoita siirtymään tehokkaammin kohti sähköisiä ratkaisuja ja mahdollistaisi laajamittaisemman sähköistymisen rakentamisen ja metsätalouden aloilla.

Yritysten rooli ja vastuu: Miten yritykset voivat sopeutua ja hyötyä?

Yritysten rooli liikenteen sähköistymisessä on lainsäätäjienkin näkökulmasta keskeinen. Ne, jotka pystyvät mukautumaan uuteen teknologiaan ja hyödyntämään sähköistymisen tuomat mahdollisuudet, voivat parantaa tehokkuuttaan ja kilpailukykyään. Yrityksiltä vaaditaan strategista suunnittelua ja investointeja, mutta samalla myös uutta ajattelua liittyen energiankäyttöön ja kestävään kehitykseen.

Kolikonkääntöpuoli on että yritykset voivat käytännössä olla hyvinkin eriarvoisissa asemissa esimerkiksi sijantinsa tai jonkun muun resursseihion tai vaikka pääoman saatavuuten liittyvän tekijän johdosta. Meidän näkemyksemme on että myös näissä tilanteissa EV Mobile-HeavyDuty:n kaltaisia palveluita tarjoavilla yrityksillä voi olla merkittävä mahdollistava rooli.

Ennusteet ja tavoitteet: Missä mennään nyt ja tulevaisuudessa?

Liikenteen sähköistyminen etenee nopeasti, ja sen odotetaan kasvavan kaikilla sektoreilla seuraavien vuosikymmenien aikana. Ennusteiden mukaan sähköisten ajoneuvojen määrä teollisuus- ja raskaskalustossa tulee moninkertaistumaan vuoteen 2030 mennessä.

Tämä luonnollisesti avaa uusia mahdollisuuksia paitsi niille yrityksille, jotka ovat valmiita investoimaan sähköiseen kalustoon ja latausinfrastruktuuriin kuin myös meidän kaltaisillemme yrityksille joiden strategian keskiössä on tunnistaa muutoksesta syntyviä ongelmia ja tarjota nihin joustavia ratkaisuja.

Suomen Sitoumukset ja Tavoitteet:

Suomi on sitoutunut kunnianhimoisiin tavoitteisiin liikenteen sähköistymisessä osana EU:n laajempia ilmastotavoitteita. Suomen liikenteen sähköistymistavoitteet keskittyvät pääasiassa yleisiin kansallisiin tavoitteisiin, kuten sähköautojen määrän lisäämiseen ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen.

Yrityksille ei ole asetettu erillisiä, spesifisiä sähköistymistavoitteita, mutta niitä koskevia vaatimuksia ja odotuksia voidaan johdannaisesti tulkita osana yleisiä tavoitteita.

Suomen tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät 50 % verrattuna vuoden 2005 tasoon. Tämä tarkoittaa käytännössä, että sähköautojen osuus uusien autojen myynnistä tulisi olla noin 30-40 % jo vuoteen 2030 mennessä. 

Lisäksi Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi, että vuoteen 2030 mennessä maassa on vähintään 700 000 sähköautoa, mukaan lukien täyssähköautot ja ladattavat hybridit.

Nykytilanne:

Täyssähköautojen ensirekisteröinnit olivat vuonna 2022 14 531 kpl ja vuonna 2023 29 536 kpl. Viimeisimpien tietojen mukaan täyssähköisiä autoja on autokannassa vuoden alussa noin 83 800, eli noin 3,0 prosenttia kannasta

Luvut osoittavat merkittävää edistystä, mutta myös haasteita tavoitteiden saavuttamisessa.  Myös latausinfrastruktuuri on kehittymässä, mutta sen laajentaminen on keskeistä, jotta sähköautojen käyttö yleistyy odotetusti.

Mahdolliset tavoitteisiin liittyvät sanktiot ja seuraukset:

Jos Suomi tai muut EU-maat eivät saavuta asetettuja liikenteen sähköistymistavoitteita, seurauksena voi olla huomattavia sanktioita ja rahoituksen leikkauksia. EU
ilmastolainsäädäntö asettaa jäsenmaille sitovia tavoitteita, ja epäonnistuminen näiden saavuttamisessa voi johtaa taloudellisiin sanktioihin. Lisäksi Suomen omat kansalliset ilmastolait voivat edellyttää uusia toimenpiteitä ja säädöksiä, mikäli nykyiset keinot eivät ole riittäviä tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä voisi tarkoittaa tiukempia päästörajoituksia tai lisäveroja polttomoottoriajoneuvoille.

Tämä artikkeli on toinen osa kolmen artikkelin sarjasta, jossa käsittelemme liikenteen sähköistymisen vaikutuksia eri sektoreilla ja kuluttajille.

• Ensimmäisessä artikkelissa tarkastelimme sähköistymisen kehitystä ja lainsäädäntöä Suomessa ja EU:ssa: ”Sähköistyvä liikenne osa 1: Lainsäädäntö Suomi ja EU tänään”
• Viimeisessä artikkelissa keskitymme sähköistymisen vaikutuksiin kuluttajille: ”Sähköistyvä liikenne osa 3: Mitä muutos tarkoittaa kuluttajan arjessa?”

Aiheesta kiinnostuneille suosittelemme lukemaan koko sarjan, jotta voit muodostaa mahdollisimman kattavan ymmärryksen liikenteen sähköistymisen merkityksestä ja sen vaikutuksista eri sektoreille.