”Onko sähköautoilu pelkkä rikkaiden hupia vai oikea ratkaisu ilmastonmuutokseen?” Tämä kysymys jakaa mielipiteitä Suomessa, missä sähköautoista on tullut niin symboli ympäristöystävällisyydelle kuin myös kritiikin kohde niiden korkeiden hankintahintojen vuoksi.

Keskustelu sähköautoista ja niiden vaikutuksista liikenteeseen on täynnä ristiriitaisia näkemyksiä. Toiset näkevät ne tulevaisuuden ainoana oikeana vaihtoehtona, kun taas toiset pitävät niitä epäkäytännöllisinä maassa, jossa pitkät etäisyydet ja kylmät talvet asettavat omat haasteensa. Mutta mitä sanoo lainsäädäntö, ja miten Suomi aikoo vastata näihin haasteisiin?

Tämä artikkeli tarkastelee liikenteen sähköistymisen kehitystä, siihen liittyvää lainsäädäntöä EU:ssa ja Suomessa, sekä kansainvälisiä vertailuja. Artikkeli on osa kolmen artikkelin sarjaa, joissa käsittelemme aihetta syvällisesti tarkoituksenamme tarjota helposti lähestyttävä mutta kattava kuva aiheesta.

• Seuraavassa artikkelissa syvennymme liikenteen sähköistymisen vaikutuksiin eri sektoreilla: ”Sähköistyvä liikenne osa 2: Murroksen tuomat haasteet ja mahdollisuudet eri toimialoilla” 
• Kolmannessa artikkelissa keskitymme kuluttajan näkökulmaan: ”Sähköistyvä liikenne osa 3: Mitä muutos tarkoittaa kuluttajan arjessa?” 

Liikenteen sähköistyminen nähdään keskeisenä osana ilmastonmuutoksen torjuntaa ja kestävän kehityksen edistämistä. Tämä muutos herättää paljon tunteita, tuoden myös osalle ihmisistä ja yrityksistä epävarmuutta. Sähköajoneuvot (EV, electric vehicles) kuitenkin vähentävät liikenteen hiilidioksidipäästöjä ja vauhdittavat siirtymistä kohti vähäpäästöisempää yhteiskuntaa.

Katsaus menneisyyteen: Liikenteen sähköistymisen kehitys historiallisesti

Sähköautojen historia ulottuu 1800-luvun loppuun, mutta niiden suosio hiipui 1900-luvun alussa polttomoottorien vallatessa markkinat. Uudelleen sähköautot alkoivat saada huomiota 2000-luvulla, kun ilmastonmuutos ja öljyriippuvuuden vähentämisen tarve nousivat esille. Viime vuosina sähköautot ovat nousseet merkittäväksi vaihtoehdoksi, ja niiden teknologia on kehittynyt nopeasti, kiitos kasvaneen kysynnän ja lainsäädännöllisten painopisteiden.

Sähköautojen yllättävän pitkä historia sisältää vaikka kuinka monta mielenkiintoista yksityiskohtaa ja dramaattista käännettä.

Yksi mielenkiintoinen tarina esitetään dokumentti elokuvassa ”Who killed the Electric car?” (IMDB linkki)

Julkaistu vuonna 2006. Ohjaaja: Chris Paine. Juontajana Hollywood tähti Martin Sheen

EU lainsäädännön kehitys: Mitä on odotettavissa?

EU on ollut keskeinen toimija liikenteen sähköistymisen edistämisessä. Vuoden 2035 jälkeen EU:ssa ei saa enää myydä uusia polttomoottoriautoja. Lisäksi EU on asettanut tiukkoja päästörajoituksia ja tukee jäsenvaltioita sähköautojen hankinnan ja latausinfrastruktuurin kehittämisessä. Näiden toimien tavoitteena on nopeuttaa siirtymää kohti sähköistä liikennettä ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.

Suomen kansallinen lainsäädäntö: Paikalliset toimenpiteet ja tavoitteet

Suomessa liikenteen sähköistymisen lainsäädäntö noudattaa EU:n asettamia puitteita, mutta sisältää myös kansallisia erityispiirteitä. Suomen laaja maantiede ja harva asutus asettavat haasteita latausinfrastruktuurin kehittämiselle. Suomi onkin panostanut latausverkoston laajentamiseen ja sähköautojen hankintatukiin. Myös verohelpotukset ovat olennainen osa Suomen strategiaa edistää sähköautojen käyttöönottoa.

Tukijärjestelmät: Erilaiset kannustimet ja tuet sähköistymisen vauhdittamiseksi

Suomessa ja EU:ssa on käytössä useita tukijärjestelmiä, joilla pyritään nopeuttamaan liikenteen sähköistymistä. Näihin kuuluvat muun muassa sähköautojen hankintatuet, latauspisteiden asentamista koskevat tuet sekä verotukselliset helpotukset. Nämä kannustimet ovat keskeisiä, jotta sähköautot tulisivat houkuttelevammiksi vaihtoehdoiksi kuluttajille ja yrityksille.

Tiedossa meillä on ainakin seuraavat tuki- ja kannustinmuodot:

• Hankintatuet:
  • Suomessa: Täyssähköauton hankintaan on myönnetty 2 000 euron hankintatuki yksityishenkilöille. Tämä tuki on ollut voimassa vuodesta 2018 ja se koskee uusia täyssähköautoja, joiden hinta on alle 50 000 euroa. Tuki on on päättynytvuoden 2023 lopussa, mutta jatkosta keskustellaan edelleen.
  • EU-tasolla: EU tarjoaa jäsenvaltioille rahoitusta sähköautojen hankintatukien ja infrastruktuurin kehittämiseksi, mutta hankintatuet itse vaihtelevat jäsenmaittain.
• Latauspisteiden asentamista koskevat tuet:
  • Taloyhtiöille ja yksityisille: Suomessa taloyhtiöt ja yksityishenkilöt voivat saada jopa 50 % tukea sähköautojen latausasemien asennuskustannuksiin, enintään 90 000 euroa per taloyhtiö. Tämä tuki on ollut voimassa vuodesta 2020 lähtien ja sitä voidaan hakea ELY-keskuksilta.
  • Julkinen latausinfra: Lisäksi EU-rahoitusta on saatavilla julkisten latausverkostojen laajentamiseen, erityisesti kaupunkialueilla ja valtateiden varrella. Tämä tukee erityisesti kunnallisia ja yksityisiä toimijoita, jotka haluavat investoida julkisiin latausratkaisuihin.
• Verotukselliset helpotukset:
  • Käyttövoimavero: Sähköautot on vapautettu Suomessa käyttövoimaverosta, mikä tuo merkittäviä säästöjä verrattuna esimerkiksi dieselautoihin, joiden käyttövoimavero voi olla useita satoja euroja vuodessa.
  • Ajoneuvovero: Suomessa sähköautojen ajoneuvoveron perusveroa on korotettu vuodesta 2023 alkaen, mutta sähköautot hyötyvät edelleen alhaisemmista ajoneuvoveroista verrattuna perinteisiin polttomoottoriautoihin.
• Tulevat päätökset ja suunnitelmat:
  • Vuonna 2025 on suunniteltu uusia verohelpotuksia, erityisesti vanhemmille, korkeampipäästöisille autoille. Tämä voi epäsuorasti lisätä painetta siirtyä vähäpäästöisempiin ajoneuvoihin, kuten sähköautoihin.
  • EU tasolla on jatkuvasti vireillä uusia aloitteita, joiden avulla pyritään nopeuttamaan sähköautoilun yleistymistä, kuten laajempia tukia latausinfrastruktuurin kehittämiseksi.

Kansainväliset vertailut: muut kuin EU jäsenet

Vaikka EU:n jäsenvaltiot ovat johtavia sähköisen liikenteen edistämisessä, on myös muita maita, kuten Norja ja Kiina, jotka ovat tehneet merkittäviä panostuksia sähköautoihin. Norja on edelläkävijä sähköautojen käyttöönotossa, ja Kiina on maailman suurin sähköautojen markkina-alue. Näiden maiden kokemukset tarjoavat arvokkaita näkökulmia ja vertailukohtia EU:lle ja Suomelle.

Ajankohtaiset aikataulut ja tavoitteet: Mitä odotamme seuraavaksi?

Tulevat vuodet ovat ratkaisevia liikenteen sähköistymisen kannalta. EU:n ja Suomen tavoitteet ovat kunnianhimoisia, ja ne vaativat merkittäviä investointeja sekä lainsäädännöllisiä toimenpiteitä. Seuraava tärkeä etappi on vuosi 2035, jolloin polttomoottoriautojen myynti kielletään EU, mutta tätä ennenkin on monia välietappeja, jotka ohjaavat kehitystä.

Tämä artikkeli on ensimmäinen osa kolmen artikkelin sarjasta, jossa tarkastelemme liikenteen sähköistymisen vaikutuksia eri sektoreilla ja kuluttajille.

• Seuraavassa artikkelissa keskitymme yritysten mahdollisuuksiin ja haasteisiin: ”Sähköistyvä liikenne osa 2: Murroksen tuomat haasteet ja mahdollisuudet eri toimialoilla”
• Viimeinen artikkeli tarjoaa kattavan katsauksen siitä, mitä sähköistyminen tarkoittaa kuluttajien arjessa: ”Sähköistyvä liikenne osa 3: Mitä muutos tarkoittaa kuluttajan arjessa?” 

Suosittelemme lukemaan koko sarjan, saadaksesi kattavan ymmärryksen liikenteen sähköistymisen kehityksestä ja vaikutuksista.